Melatoniini on monelle tuttu ”nukahtamislääke”. Mitä tämä aine on? Mihin ja miten se vaikuttaa? 

Alkuun vähän vaikeampaa tekstiä, ei hätää! On tässä selkokieltäkin! Suprakiasmaattinen tumake (mikä tämä on? ..tämäkin löytyy unestaenergiaa työkirjasta) välittää toistuvaa yön ja päivän signaalia aivoille ja muulle elimistölle liikkuvan viestinviejän välityksellä. Tämä välittäjäaine on melatoniini. Illan pimetessä yöksi näköhermot tuovat ”vähemmän valoa” informaation suprakiasmaattiselle tumakkeelle, joka ilmoittaa käpyrauhaselle ”vapauta melatoniinia” – joka puolestaan viestittää ”on pimeää”, ja saamme biologisen käskyn; nyt on yö ja on aika mennä nukkumaan. Melatoniini siis vaikuttaa nukkumisen ajoitukseen viestimällä koko elimistölle valon määrän vähenemisestä eli pimeyden laskeutumisesta. Se EI kuitenkaan juuri vaikuta unen aikaansaamiseen, vaan ilmoittaa että nyt on aika nukkua. Melatoniini on siis nukahtamiskilpailun lähettäjä, joka sanoo ”paikoillanne… valmiit” ja laukaisee lähtölaukauksen – mutta itse nukahtamista se ei tee. Uneen vaipumisesta huolehtivat muut aivoalueet ja aivoissa tapahtuvat prosessit. Melatoniini kuitenkin kerää nämä toiminnot lähtöviivalle kun nukahtaminen alkaa ja antaa nukahtamissuosituksen. 

Nukkumisen aikana melatoninin pitoisuus hitaasti vähenee. Auringonvalon tavoittaessa silmien kautta näköhermoa pitkin suprakiasmaattisen tumakkeen, viesti ”melatoniini stop” lähtee käpyrauhaseen ja melatoniinin eritys päättyy. Melatoniin pitoisuuden laskiessa aivot ja muu elimistö saavat tiedon nukkumisen päättymisestä, ja siirtyminen valvetilaan käynnistyy. Sama sykli toistuu vuorokaudesta toiseen. Yksinkertaista! Eikö olekkin?

Entäpä lisämelatoniini?

Melatoniinin päätehtävä on siis tahdistaa ihmisen vuorokausirytmiä. Melatoniini on kehon oma hormoni, jonka osavaikutuksesta tunnemme iltaisin väsymystä. Ihmisen luonnollinen melatoniinin eritys alkaa illalla, on suurimmillaan yöllä ja aamulla se on hyvin vähäistä. Päivällä sitä ei erity ollenkaan. Verrattuna moniin muihin perinteisiin unilääkkeisiin melatoniini on turvallinen vaihtoehto. Se ei muuta univaiheiden koostumusta, kuten REM-unen tai syvän unen määrää. Koska melatoniini on luonnollinen pimeähormoni, keskellä yötä tai vuorotyöväsymykseen aamulla otettu lääke voi alkaa häiritä kehon omaa pimeähormonin eritystä ja sekoittaa sitä entisestään.

On siis erityisen tärkeää ajoittaa lisämelatoniini oikein. Siis ottaa se oikeaan aikaan.

Melatoniinivalmisteet toimivat samalla tavalla kuin luonnollinen hormoni: ne ovat lievästi väsyttäviä ja voivat auttaa nukahtamisessa sekä aikaistaa unentuloa. Melatoniinin käyttöön liittyy usein hyvin yleinen virhe: lisämelatoniini otetaan juuri ennen nukkumaanmenoa. Tämä on väärin. On tärkeää muistaa, että melatoniinissa tärkein vaikutus on nukahtamisen aikaistaminen. Jos sen ottaa väärään aikaan, saattaa se vain sotkea lisää omaa melatoniinihormonin erityssykliä. Toinen melatoniinin käyttämiseen liittyvä sääntö on, että sitä ei tule käyttää tietyn kellonajan jälkeen ollenkaan.

Miten melatoniinista saa parhaan tehon?

Hyvä muistisääntö on, että melatoniini tulee ottaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa (eli nukkumaanmeno aika tulee olla tiedossa, mieluummin se mikä on juuri Sinulle sopiva!). Yksi tapa selvittää otollinen aika lisämelatoniinille on esim. seuraava:

• Selvitä, missä on unesi puoliväli. Esimerkiksi jos menet nukkumaan kello 23 ja heräät kello 7, unen puoliväli on noin kello 3.
• Optimaalisen melatoniinin ottamisajan saat, kun lasket unen puolivälistä 6 tuntia taaksepäin. Tässä esimerkissä melatoniini pitäisi siis ottaa jo kello 21.

Ensiarvoisen tärkeää on se, että tiedät Sinun oman vuorokausirytmisi ja Sinulle optimaalisen nukkumaanmenoajan ja kunnioita tätä (ja ajoitat mahdollisen lisämelatoniinin tähän oikea-aikaisesti).

Muista myös tämä: Lyhytvaikutteinen melatoniini pitää ottaa viimeistään kello 23 ja pitkävaikutteinen viimeistään kello 22. Älä myöskään käytä melatoniinia ohjeessa suositeltua määrää enempää, koska suuremmista annoksista ei ole hyötyä.

Sopiiko melatoniini juuri Sinulle?

Melatoniinin hyötyjä on tutkittu erityisesti viivästyneen univalverytmin hoidossa, aikaerounettomuudessa sekä ikääntyvien nukahtamisongelmissa. Edellä mainituissa tapauksissa melatoniinin käytöstä on todistetusti saatu apua. Melatoniini ei sen sijaan välttämättä auta nukkumaan paremmin, jos kyseessä on niin sanottu ei-elimellinen unettomuus, jolloin unettomuuden taustalta ei ole löydettävissä mitään sairautta tai erityistä syytä. Melatoniinia ei tulisi myöskään käyttää vuorotyöstä johtuvan unettomuuden hoidossa. “Normaalisti” huonosti nukkuvan kannattaa kokeilla lisämelatoniinia, ja kokeilu on enemmän kuin yksi kerta.

Tämä ja paljon muuta löytyy unestaenergiaa verkkokurssin työkirjasta! Aloita verkkokurssi jo tänään! Ostamiseen voit siirtyä suoraan tästä!

Lähteet: https://www.kaypahoito.fi/nix01078, https://www.duodecimlehti.fi/duo70173