Mistä kaikki alkoi?

Yllätyin ammatillisesti työterveyspsykologin työni alussa syksyllä 2016. Merkittävä osa asiakkaistani oli väsyneitä tavalla tai toisella. Väsyminen viestii siitä, että kuormituksen ja palautumisen suhde ei ole tasapainossa. Työuupumus etenee pääsääntöisesti seuraavien kolmen kokeman kautta; uupumisasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja ammatillisen itsetunnon lasku. Useimmiten nämä vaiheet seuraavat toinen toistaan.
 
Kiinnittikö asiakkaani riittävää huomiota omaan nukkumiseensa? Ei. Suhtautuiko asiakkaani välinpitämättömästi nukkumiseensa? Kyllä. Oliko asiakkaallani riittävästi tietoa unesta? Ei. Halusiko hän oppia paremmaksi nukkujaksi? Kyllä. Halusiko asiakkaani oppia nukkumaan helposti? Kyllä.
 
Tästä tarina sai alkunsa. Puuttumalla ensimmäiseen kokemaan, koko (työ)uupumisen prosessia voidaan ainakin hidastaa. Mielestäni nukkumisen taitoa voidaan kehittää, yksinkertaisesti omaksumalla uneen vaikuttavaa tietoa ja muuttamalla omaa nukkumiseen liittyvää käyttäytymistä ja päätöksentekoa. Hyvään ja riittävään uneen vaikutetaan oman arjen valinnoilla, valintojen perusteeksi tarvitaan tietoa.

Uupumisen tunnistaminen

Haastavaksi uupumisen ehkäisyn tekee tilanteen tunnistaminen ja vallitsevaan tilanteeseen reagoiminen oikealla tavalla, varsinkin jos uupumisesta ei ole aiempaa kokemusta. Usein vallitsevaa väsymystä ja alavireisyyttä voidaan pitää ajankohtaan kuuluvana ja itsestään ohimenevänä ilmiönä. Näin ei kuitenkaan useinkaan käy ja väsymisen ja alavireisyyden tunne kroonistuu. Huonosta nukkumisesta tulee normaalina pidetty tila. Ennaltaehkäisevästä näkökulmasta huonoon nukkumiseen puuttuminen voi katkaista koko (työ)uupumisen prosessin.

Puutteellisen unen ja levon korjaaminen?

Unen ja levon määrän ja laadun kuntoon laittaminen vaikuttaa helpolta tehtävältä alkuun. Mutta kuinka vähän tavallinen nukkuja/nuokkuja tietääkään uneen ja lepoon vaikuttavista yksittäisistä tekijöistä – niistä pienistä arjen valinnoista, jotka vaikuttavat unen määrään ja laatuun. 
 
Kartoitin olemassa olevaa tietoa unettomuuden kuntoutukseen liittyen ja törmäsin jonkinasteiseen tyhjiöön. Uskottavaa tieteeseen perustuvaa yksityishenkilölle sopivaa unettomuuden korjaavaa palvelua ei oikein tuntunut olevan. Osalla työterveyshuoltoja palvelua oli, mutta saavutettavissa vain työterveyshuollon ohjaamana. Julkisen terveydenhuollon yhdenmukainen kanava jäi epäselväksi. Helppoa ajatella, että lääketieteen avulla poistetaan oireet. Psykologina haluan puuttua oireilun syihin; miksi asiakkaani nukkuu huonosti? Ja korjata nämä syyt unettomuuden takana.

Tutkittua tietoa

Omassa psykologin työssä halu ja tahtotila on nojautua tutkittuun tietoon. Perehtyessäni unettomuuteen törmäsin Heli Järnefeltin väitöskirjaan ”Työterveyshuollossa toteutetun ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian tuloksellisuus pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa”. Tästä innostuin. Lisäksi Matthew Walkerin ”Miksi nukumme” sekä Henri Tuomilehdon ”Nukkumalla menestykseen” ovat olleet tietolähteenä Unesta energiaa valmennuksille. 
 
Unettomien kohtaamisten, em. lähteisiin ja viimeaikaiseen unettomuuteen liittyvän tutkimukseen pohjautuen, olen nyt työstänyt huonosti nukkuvalle ”maallikolle” sopivaa korjausopasta. Valmennusten ilmaisun kriteereinä ovat olleet ”helppo ymmärtää, omaksua ja ottaa käyttöön”. 
 
Syyskuussa 2022 julkaistu Unesta energiaa – opi paremmaksi nukkujaksi on jo kolmas versio valmennuksesta. Se on edeltäjäänsä parempi.
 
Kari Matilainen
Työhyvinvoinnin edistäjä, työterveyspsykologi.